Quantcast
Channel: Raunon kirjablogi
Viewing all 59 articles
Browse latest View live

Punainen Turku 1917-1918

$
0
0
Työläiset! On tullut koston hetki, tuomion hetki. Tänään ja huomenna lausuvat Suomen vähävaraiset, sorretut luokat tuomionsa isänmaan kavaltajille, kansan riistäjille!

Nopeasti teollistuneesta Turusta tuli keväällä 1917 Suomen vallankumouksellisin kaupunki. Radikaalit työläiset ottivat Turussa vallan jo toukokuussa 1917, jolloin kaupunginvaltuusto vangittiin. Elintarvikepulan pahentuessa levottomuudet jatkuivat läpi kesän ja marraskuussa vallankumousta alettiin toteuttaa tosissaan. Joulukuussa miliisi meni lakkoon ja Turku syöksyi kaaokseen.

Talvella 1918 Turun diktaattoriksi noussut William Lundberg piti järjestystä yllä raudanlujin ottein. Kaupungin virastot siirtyivät helmikuun aikana punaisen hallinnon alaisuuteen. Punainen aika loppui huhtikuussa, jolloin tuhannet turkulaiset aloittivat epätoivoisen pakomatkan kohti itää. Suurin osa Turun punaisista johtohenkilöistä surmattiin kevään aikana.

Punainen Turku 1917–1918 keskittyy näiden maamme historian kannalta keskeisten vuosien tapahtumiin erityisesti sanomalehtikirjoittelun kautta. Miksi turkulaiset halusivat vallankumouksen, mitä sodan aikana Turussa tapahtui ja mitkä olivat sen jälkiseuraukset? Entä millaista oli poikkeuksellisen ajan arki?

Teos esittelee punaisen Turun keskeiset henkilöt ja kertoo tapahtumien etenemisestä selkeästi kuukausi kuukaudelta. Sisällissodasta ja siihen johtaneista tapahtumista ei Turun osalta ole aikaisemmin kirjoitettu kirjaa. 

Kirja julkaistaan 17. elokuuta 2016. 

Katso lisää aiheeseen liittyviä kuviafacebook-ryhmästä

Rauno Lahtinen: Punainen Turku 19171918. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, Turku 2016 (432 s.)
ISBN: 9789524833257

TURKU ennen ja nyt

$
0
0

Turkuseuran uusi kirja TURKU ENNEN JA NYT esittelee kymmeniä kaikille turkulaisille tuttuja kohteita, jotka ovat näyttäneet hyvin erilaisilta vain muutama vuosikymmen sitten.

Kuvaaja Merja Otronen on ottanut uusia valokuvia vanhojen kuvien pohjalta. Uudet kuvat ovat täsmälleen samoista paikoista kuin vanhatkin, jolloin muutokset on helppo nähdä.

Kirjan kuvat ovat nostalgiaa turkulaisille, jotka muistavat kaupungin vanhat rakennukset. Ja yllättäviä niille, jotka eivät ole ennen tutustuneet Turun vanhoihin kaupunkinäkymiin.

TURKU ENNEN JA NYT esittelee Aurajoen rannan, tuomiokirkon ympäristön, kauppatorin ja Turun keskeisten katujen muuttuneita maisemia. Kirja sisältää yli 100 ennen ja nyt -kuvaparia.

Valokuvaaja Merja Otrosen upeita kaupunkikuvia on aikaisemmin nähty useissa Turku-aiheisissa kirjoissa. Kirjan tekstit ovat Rauno Lahtisen käsialaa.

Kirjan kansikuvassa yhdistyvät Kaskenkadulta vuosina 1955 ja 2015 otetut kuvat. Alakuvassa nähdään Linnankatu 8 ennen ja nyt.

Kirja julkaistaan 16. syyskuuta 2016.

Rauno Lahtinen & Merja Otronen: Turku ennen ja nyt. Turkuseura-Åbosamfundet 2016. (162 s.)


Maaherran makasiini

$
0
0
Maaherran makasiini on Turun tuomiokirkon ympäristön kauneimpia rakennuksia. Vaikka rakennus on ulkonäöltä tuttu kaikille turkulaisille, sen historia on useimmille tuntematon.

Makasiinin vanhempi osa rakennettiin 1830-luvulla maaherran hevos- ja vaunutalliksi. Henrikinkadun puoleinen siipi kulmassa olevine pylväineen puolestaan valmistui vuonna 1909 lääninmaanmittauskonttorin tarpeisiin. Myöhemmin rakennuksessa on sijainnut mm. postitoimisto sekä Turun yliopiston ja Turun Yliopistosäätiön tiloja. Uusimpia tulokkaita ovat taidegalleria Makasiini Contemporary ja ravintola Roster Turku. Rakennuksen säilyminen nykypäivään on melkoinen ihme, sillä sen purkaminen on ollut lähellä monta kertaa.

Upeasti kuvitettu kirja kertoo Maaherran makasiinin ja sen lähiympäristön tarinan keskiajalta nykypäivään.

Rauno Lahtinen: Maaherran makasiini. Turun Yliopistosäätiö, Turku 2017 (108 s.)

Casagrandentalon vuosisadat

$
0
0

Keskeisellä paikalla Aurajoen rannassa sijaitsevalla Casagrandentalolla on takanaan vuosisatainen historia. Tontin vanhimmat rakennelmat on ajoitettu jopa 1300-luvulle. Paikalla sijaitsi 1500-luvulla Pyhän Hengen kirkko, jonka raunioilla on nykyään maanalainen Pyhän Hengen kappeli.

Suomen hotelli- ja ravintolatoiminta alkoi paikalla 260 vuotta sitten ravintoloitsija Johan Seipelin toimesta. Myöhemmin turkulaiset ovat tunteneet rakennuksen Ingmanin talona ja Kirkkopihan talona. Rakennuksen purkaminen oli 1970-luvulla jo hyvin lähellä, mutta nykyään se on yksi Turun keskustan katseenvangitsijoista.

Casagrandentalon vuosisadat -kirja kertoo tontin entisten ja nykyisten rakennusten ja erityisesti itse Casagrandentalon vaiheet keskiajalta nykypäivään.

Rauno Lahtinen: Casagrandentalon vuosisadat. Kiinteistö Oy Casagrandentalo, Turku 2017.
Lue lisää talon historiasta: http://www.casagrandentalo.fi/

Kirjaa myyvät 6. kesäkuuta 2017 alkaen Scandic Julia, Sisustajan Divaani, Ravintola Mami, Anniskelukahvila Tiirikkala ja Ravintola Tårget.

Turku - kaupunkiopas

$
0
0

Turusta ei ole tehty matkaopasta vuosikymmeniin. Pitkä odotus päättyy kesäkuussa 2017, jolloin ilmestyy Turku – kaupunkiopas. Kirja esittelee Suomen historiallisimman kaupungin kiinnostavimmat nähtävyydet, museot, ravintolat, kaupat ja paljon muuta – modernilla ja raikkaalla otteella.

Lue tuttujen turkulaisten suositukset ja löydä yllättäviin paikkoihin, joiden olemassaolosta et ole ennen kuullutkaan. Opi Turun murretta ja sukella turkulaisuuden salaperäiseen ytimeen. Opas on lähes pakollista luettavaa niin matkailijoille kuin turkulaisillekin!

Helena Kulmala, Rauno Lahtinen ja Aleks Talve: Turku – kaupunkiopas. Sammakko, Turku 2017 (252 s.).

Åbo från forntid till nutid

$
0
0

Turun historia - Nu även på svenska!

Åbo från forntid till nutid presenterar vårt lands äldsta stads historia från förhistorisk tid till 2010-talet. Boken återger huvudlinjerna i Åbos historia, men dröjer också vid era intressanta detaljer. Tyngdpunkten ligger på händelser under 1900- och 2000-talen.

Åbo från forntid till nutid beskriver bland annat den medeltida stadens mest kända invånare, återuppbyggnaden efter Åbo brand, hur krigen under 1900-talet inverkade och de senaste decenniernas populärkultur. Boken innehåller också ett digert, hittills opublicerat, nytt och gammalt bildmaterial.

Rauno Lahtinen: Åbo från forntid till nutid.Turkuseura-Åbosamfundet, Åbo 2017.
Översättning: Malena Torvalds-Westerlund

Elämää 1940-luvun Turussa

$
0
0


1940-luku mullisti turkulaisten elämää. Vuosikymmenen alkupuolelta muistetaan sota, pommitukset ja pula-aika. 1940-luvun lopulla elämä palaili hiljalleen ennalleen, mutta sota-aika oli muuttanut ihmisiä ja yhteiskuntaa peruuttamattomasti.

Elämää 1940-luvun Turussa kertoo Turun tapahtumista kuukausi kuukaudelta. Kirja esittelee arjen tapahtumia, kulttuurielämän ilmiöitä, uutisotsikoita ja erikoisia tapauksia erityisesti sanomalehtien näkökulmasta.

Miten 1940-luvulla vietettiin vappua, juhannusta ja joulua? Millaiset olivat tunnelmat pula-ajan kauppatorilla? Minne turkulaiset kokoontuivat tanssimaan ja huvittelemaan? Miltä tuntui, kun lähes kymmenen vuotta saavuttamattomissa olleet tuotteet saapuivat jälleen kauppoihin?

Upeasti kuvitettu teos näyttää Turun 1940-luvusta aivan uuden puolen. Kirja sisältää runsaasti ennen julkaisematonta kuvamateriaalia turkulaisista arkistoista ja sanomalehdistä.


Rauno Lahtinen: Elämää 1940-luvun Turussa. Turkuseura-Åbosamfundet, Turku 2018 (192 s.)

Kirjasarjan seuraava osa Elämää 1950-luvun Turussa on parhaillaan tekeillä. Se ilmestyy syksyllä 2020.

Turun puretut talot 5

$
0
0

Turun puretut talot 5päättää kaupungin ruutukaava-alueen puretuista rakennuksista kertovan kirjasarjan.

Sarjan viimeinen osa esittelee yli 90 purettua kohdetta Aurajoen itäpuolella. Kirjassa edetään Kaskenkadun, Itäisen Pitkäkadun ja Martin alueen läpi Itäiselle Rantakadulle kohti Aurajokisuuta.

Kirjan kuvat kadonneesta Turusta ovat pääosin ennen julkaisemattomia. Aurajoen rannan ja Itäisen Pitkäkadun maisemia on lähes mahdotonta tunnistaa vanhoista valokuvista.

Erillisessä artikkelissa on aiheena ns. Turun kuvariita, joka sai valtavasti julkisuutta koko Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla. Taiteilija Nikolai Kaario löysi asuintalostaan Kaskenkatu 5:stä seinämaalauksia, jotka hänen mielestään olivat peräisin keskiajalta. Asiantuntijoiden mielestä kyseinen rakennus oli 1800-luvulta ja Kaarion restauroimat maalaukset täysin mielikuvituksen tuotetta.

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 5. Sammakko, Turku 2018 (238 s.)

Turun puretut talot -kirjasarja

$
0
0

Turun puretut talot -kirjasarja on nyt valmis. Kun vuonna 2007 aloittelin sarjan ensimmäisen osan kirjoittamista, en voinut mitenkään aavistaa projektin kestävän näin pitkään. Hyvä niin, sillä urakka olisi todennäköisesti jäänyt aloittamatta, jos olisin arvannut sen vaatiman valtavan työmäärän.

Neljä ensimmäistä osaa julkaistiin kahden vuoden välein, mutta viimeisen ilmestymiseen kului kolme vuotta. Näin siksi, että kahden viimeisen osan väliin osui muitakin paljon aikaa vieneitä projekteja kuten Punainen Turku 1917–1918 ja Elämää 1940-luvun Turussa.

Sarja on sikäli ainutlaatuinen, ettei mistään muusta Suomen kaupungista ole tehty vastaavaa kattavaa selvitystä puretusta rakennuskannasta. Tätä voi pitää varsin erikoisena, sillä käytännössä kaikissa suurissa kaupungeissamme koettiin 1950- ja 1960-luvuilla valtava purku- ja rakentamisaalto, joka muutti kaupunkien keskustojen ilmettä radikaalisti.

Turkua ja Tamperetta pidettiin 1960-luvulla usein kaikkein pahimpina purkajina, mutta asiassa kunnostautuivat varsin hyvin myös Helsinki, Hämeenlinna, Kuopio, Pori, Oulu ja moni muu kaupunki. Suomalaisten valtavaa intoa päästä eroon vanhasta kulttuuriperinnöstään voi näin jälkikäteen vain ihmetellä.

Rauno Lahtinen: Turun puretut talot 1–5, Sammakko

Aurajoen sillat ja förit

$
0
0

Kivisilta, Halisten ukot, föriäijät, Turpiinatie, Pennisilta – Turun siltojen ja förien historiaan liittyy paljon tuttuja nimiä ja mielenkiintoisia tarinoita.

Jokiranta siltoineen on turkulaisten ja matkailijoiden yhteinen olohuone, jossa vietetään aikaa ja ihaillaan maisemia. Mutta miten hyvin turkulaiset tuntevat siltojen ja förien historian?

Kaupungin vanhin silta 1400-luvulta tuhoutui Turun palossa 1827. Tämän jälkeen rakennetut Auransilta ja Tuomiokirkkosilta olivat yli sadan vuoden ajan kaupungin ainoat sillat. Lisäksi joessa liikennöi 1900-luvun alussa kaksi höyrylauttaa.

Viime vuosikymmeninä uusien siltojen suunnittelu on herättänyt turkulaisissa voimakkaita tunteita ja johtanut vuosia kestäneisiin kiistoihin. Tuomaansillan ja Kirjastosillan paikoista kiisteltiin jopa vuosikymmenten ajan.

Kirja esittelee Aurajoen nykyiset ja entiset sillat sekä jokilautat keskiajalta nykypäivään – ainutlaatuisten kuvien kera. Olemassa olevien siltojen lisäksi kirja kertoo myös Turun toteutumattomista siltasuunnitelmista sekä siltojen ja jokilauttojen vaikutuksesta kaupunkirakenteeseen ja kulkureitteihimme.


Teoksen kirjoittaneet tietokirjailijat Rauno Lahtinen ja Petri Aalto ovat julkaisseet lukuisia teoksia Turun historiasta. Kirjan upeasta ulkoasusta ja uusista valokuvista vastaa Merja Otronen.

Rauno Lahtinen - Petri Aalto: Aurajoen sillat ja förit. Turkuseura-Åbosamfundet 2019.

Turku aasialaisen influenssan kourissa 1957

$
0
0

1900-luvulla koettiin useita influenssaepidemioita. Espanjantauti levisi vuosina 1918-1920 Turkuun useina aaltoina ja tappoi satoja ihmisiä. Influenssa oli tuolloin suuri uutinen lehdistössä, mutta myöhemmin se on jäänyt täysin sisällissodan tapahtumien varjoon. Näin siitä huolimatta, että tauti tappoi Suomessa lähes yhtä paljon ihmisiä kuin sota, Turussa paljon enemmänkin.

Seuraavaa todella vakavaa pandemiaa saatiin odottaa vuosikymmeniä, joskin lievempää influenssaa oli liikkeellä myös 1930- ja 1940-luvuilla. Toisen maailmansodan aikana ei – ihme kyllä – koettu vakavaa pandemiaa. Mutta vuoden 1957 helmikuussa Kaukoidässä alkoi levitä uusi influenssa, jota alettiin kutsua aasialaiseksi. Kesäkuussa se levisi Yhdysvalloissa ja loppukesän aikana myös Euroopassa. Rokotekin kehitettiin jo elokuussa, mutta se oli harvojen saatavilla.


Aasialainen saapuu Turkuun

Lähestyvä influenssa ei herättänyt lehdistössä juuri minkäänlaista kiinnostusta. Syksyn jättiuutinen oli neuvostoliittolaisen Sputnik-satelliitin laukaiseminen maata kiertävälle radalle. Sen lentoa seurattiin päivittäin, ja turkulaisetkin yrittivät löytää tekokuuta yötaivaalta.

Luultavasti influenssaa ei senkään takia pidetty kovin erikoisena, että Suomessa oli vielä paljon muitakin vaarallisia tauteja. Vuonna 1956 Turun kulkutautisairaala oli ollut aivan täynnä polioon sairastuneita lapsia, joista osa oli joutunut hengityskoneeseen. Polion rinnalla influenssa tuntui varsin harmittomalta.

Turun Sanomat kertoi influenssasta 14. lokakuuta 1957:

”Maassamme – lähinnä Helsingissä ja Tampereella – parin viikon ajan levinnyt aasialainen influenssa on nyt tulossa myös Turkuun. Turun kahdessa suurimmassa oppikoulussa Turun Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja Turun Tyttölyseossa, on nimittäin puhjennut influenssaepidemia ja kaiken todennäköisyyden mukaan se on juuri ”aasialaista”, kertoo kaupunginlääkäri Pentti Hautera. Varmuudella asia tiedetään vasta kolmen viikon kuluttua, sillä kantojen määrittely kestää juuri tuon ajan Valtion seerumilaitoksessa.”

Kyseisissä oppikouluissa oli edellisenä päivänä ollut poissa 17-18 oppilasta joka luokalta. Muihin kouluihin influenssa ei ollut vielä levinnyt, mutta niin oletettiin käyvän pian. Lehdessä muistutettiin, ettei sairaalaan saa lähteä, koska tauti ei korkeasta kuumeesta huolimatta yleensä ole vaarallinen. Särkyyn voi ottaa aspiriinia.


Epidemia pahenee

15. lokakuuta Turun Sanomat kirjoitti, että aasialainen kaataa Euroopassa miestä kuin heinää. Mm. Madridissa on sairaana puoli miljoonaa ihmistä ja Englannissa on kuollut jo 1200. Sairaalat ovat näissä maissa aivan täynnä. Lehden mainoksissa turkulaisille kaupiteltiin erilaisia influenssarohtoja kuten c-vitamiinia, d-vitamiinia ja yskänlääkkeitä.

Muutamaa päivää myöhemmin taudin kerrottiin levinneen Suomen varuskuntiin. Turun oppikouluissa noin kymmenen prosenttia oppilaista oli nyt sairaana, mutta kansakouluista tauti oli levinnyt vasta Puolalan kansakouluun, jossa 135 oppilasta oli poissa koulusta.

21. lokakuuta kerrottiin, että tauti on levinnyt Turun kansakouluihin, mutta ei lastentarhoihin. Myöskään aikuisiin tauti ei juuri ollut tarttunut. Influenssaa esiintyi Suomessa lähes pelkästään Helsingissä, Tampereella ja Turussa, mutta maaseudullakin oli nyt havaittu ensimmäisiä tapauksia. Kaiken kaikkiaan tauti leviää hyvin hitaasti, lehti kertoi.

Kaksi päivää myöhemmin aasialainen oli vienyt petiin 243 Heikkilän kasarmin varusmiestä ja puolet Puolalan kansakoulun oppilaista. Puolalan kansakoulu oli lopulta suljettava. Lääkäreistä ei ole puutetta, kaupunginlääkäri vakuutti lehdessä. Lääkäreillä ei kuitenkaan ollut mitään käsitystä aasialaisen levinneisyydestä, koska ihmiset eivät sen takia tulleet sairaalaan. Huittisissa oli tiettävästi suljettu kaikki koulut muutaman päivän ajaksi, koska puolet koululaisista oli sairaana.

Epidemia ei millään lailla estänyt kaupunkilaisia kokoontumasta tai juhlimasta. Esimerkiksi Turkuseuran perustava kokous järjestettiin täydessä konserttisalissa 24. lokakuuta, jolloin epidemia oli Turussa pahimmillaan. Pari päivää myöhemmin konserttisali oli ääriään myöten täynnä raittiusviikon pääjuhlan takia. Joitakin koululaisille suunnattuja tilaisuuksia jouduttiin peruuttamaan, koska esiintyjät olivat sairaana.

Yhdessäkään lehtikirjoituksessa ihmisiä ei muistutettu käsihygienian tärkeydestä tai pyydetty olemaan yskimättä päin toisia. Influenssa oli luonnonvoima, jonka oletettiin tarttuvan suureen osaan väestöstä joka tapauksessa.


Koulut suljetaan

Lokakuun viimeisellä viikolla Turun oppikoulut kahta lukuun ottamatta suljettiin. Turun Suomalainen Yhteiskoulu oli edelleen toiminnassa, koska siellä vain 36 % oppilaista oli poissa. Turun varuskunnissa sairaana oli 747 asevelvollista.

25. lokakuuta Turun Sanomat kertoi, että noin puolet kaupungin kansakoululaisista on parhaillaan sairaana, mutta koulut ovat kuitenkin toiminnassa Puolalan kansakoulua lukuun ottamatta. Lääkärit vastustivat kiivaasti kansakoulujen sulkemista, koska se vain pitkittäisi epidemiaa.

Lokakuun lopulla influenssa levisi lopulta Turussa voimalla myös työikäiseen väestöön, joten Turun Sanomissa oletettiin taudin olevan kaupungissa pahimmillaan. Samalla se oli levinnyt jo aivan koko maahan. Helsingissä oletettiin noin 25 % asukkaista sairastaneen aasialaisen, ja pahin alkoi siellä olla ohi.

Suomen varuskunnissa sairasti samaan aikaan 7 000 asevelvollista, joita varten oli perustettu 5 000 väliaikaista sairaalapaikkaa. Tilanne oli hallinnassa.

Marraskuun alun pikku-uutinen kertoi aasialaisen leviävän nopeasti Turun lähikunnissa Raisiossa, Maariassa ja Piikkiössä. Osa opettajistakin oli sairaana, mutta koulu oli jouduttu sulkemaan vain Paattisilla muutaman päivän ajaksi.

Sanomalehtien suurin mielenkiinto keskittyi Neuvostoliiton uuteen tekokuuhun Sputnik II:een, jonka sisällä avaruuteen lensi surkean lopun kokenut Laika-koira. 


Epidemia hiipuu

Marraskuussa aasialaisesta julkaistiin uutisia enää harvakseltaan. 21. marraskuuta epidemia oli Turun osalta käytännössä ohi. Turun Sanomien mukaan taudin oli sairastanut noin puolet kansakoululaisista, 30-35 % oppikoululaisista ja 25 % aikuisista. Lapset, nuoret ja naiset olivat sairastaneet eniten. Lehden mukaan aasialaisen oli saanut 30 % koko Suomen väestöstä, ja se oli aiheuttanut noin 70 kuolemaa, pääasiassa vanhuksilla. Tämä oli ainoa kerta, jolloin lehti mainitsi vanhukset aasialaisen influenssan yhteydessä.

Lehdessä kerrottu laskelma oli pahasti alakanttiin, sillä jälkikäteen aasialaisen on oletettu aiheuttaneen Suomessa noin 1300 kuolemaa. Turkulaisia kuolonuhreja olisi siten ollut ehkä noin 30-40. Kuolleita kerrottiin kuitenkin olevan enemmän Itä-Suomessa, missä ihmisten yleiskunto on heikompi kuin lännessä.

Taudin toinen aalto levisi maailmalla keväällä 1958, mutta Turun Sanomat ei maininnut sen aiheuttaneen tautitapauksia Turussa.

Kaiken kaikkiaan aasialaisesta kirjoitettiin Turun Sanomissa varsin vähän eikä epidemian pahimmassakaan vaiheessa edes joka päivä. Esimerkiksi Miss Maailmaksi valitun Marita Lindahlin käynti Turussa lokakuussa sai aikaan paljon suurempia otsikoita kuin aasialainen.

True crime Turku

$
0
0

 

Kuka tappoi Raunistulan kuninkaan? 

Mitä tapahtui Vartiovuorella tammikuisena yönä 1927? 

Kuka murhasi Sirkka-Liisa Waljuksen? 

Miksi Turun torilla puukotettiin ihmisiä elokuussa 2017?


Murhia ja hirmutekoja Turussa 

Historia on tarinoita. Kaikki suuria lehtiotsikoita aiheuttaneet tarinat eivät kuitenkaan päädy oppikirjoihin. Murhia ja hirmutekoja Turussakertoo yli 60 turkulaista tositarinaa murhista, murhayrityksistä, ryöstöistä ja muista hirmuteoista.

Kirjan kuvaamat tapahtumat ulottuvat 1900-luvun alusta nykypäivään. Jotkut tapaukset ovat jo painuneet unohduksiin, mutta monet ovat jääneet voimakkaasti turkulaisten mieleen jopa vuosikymmenten ajaksi. Osa tapauksista on yhä vailla ratkaisua.

Tuttu ja turvallinen Turku näyttäytyy kirjan tarinoiden myötä aivan uudessa valossa.


Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja Turussa. Kirja ilmestyy syksyllä 2020.


Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa

$
0
0
Uusi kirjani Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa julkaistaan 2.11.2012.

Sotien välisten vuosikymmenten arkkitehtuuri värittää vahvasti Turun katukuvaa. Aikakausi oli arkkitehtuurin kannalta kiinnostava, sillä kahdenkymmenen vuoden aikana rakentamisen tyyli muuttui kokonaan.

1920-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Turussa koettiin rakentamisen korkeasuhdanne. Erityisesti vuonna 1928 kaupungin keskustassa rakennettiin paljon.

Tyylikäs 1920-luvun klassismi vaihtui vuosikymmenen lopulla suoraviivaisia muotoja ja valkoisia seiniä suosineeksi funktionalismiksi, joka vakiinnutti 1930-luvulla asemansa. Varhaista funktionalismia edustavat mm. Alvar Aallon suunnittelemat Lounais-Suomen Maalaistentalo ja Turun Sanomien talo.

Turusta tuli Suomessa uuden modernin tyylin suunnannäyttäjä. Kesäkuussa 1929 järjestetyt Turun Messut muodostuivat funktionalismin esiinmarssiksi. Näyttelyalueen ilmeen suunnitelleet arkkitehdit Alvar Aalto ja Erik Bryggman olivat uuden arkkitehtuurin kärkinimiä Suomessa.

Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa esittelee 70 turkulaista rakennusta sotien välisiltä vuosikymmeniltä. Mukana ovat Aallon ja Bryggmanin suunnittelemat talot, mutta myös kymmeniä muita kohteita. Rakennusten lisäksi kirja kertoo aikakauden Turusta ja esittelee kaupungissa vaikuttaneita arkkitehteja ja rakennusmestareita.

Kirjan upeat kuvat on ottanut turkulainen valokuvaaja Merja Otronen.

Rauno Lahtinen & Merja Otronen: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa.Turkuseura–Åbosamfundet 2012, 160 s.

Manilla: viinatehtaasta kulttuuritehtaaksi

$
0
0

  

Manillan tehdas on yksi Turun keskeisistä kulttuuritiloista. Manillan rakennukset ovat kulkeneet pitkän taipaleen 1860-luvun viinanpolttimosta hihnatehtaaksi ja edelleen köysitehtaaksi. Vuonna 1866 toimintansa aloittaneen viinanpolttimon oli lopetettava alkoholin valmistaminen 1910-luvulla kieltolain takia. Rakennukseen sijoittui tämän jälkeen kymmenen vuoden ajaksi hihnatehdas Dana ja vuodesta 1929 lähtien köysitehdas Manilla.

Manillan tehdas muutti 1980-luvun alkupuolella suurempiin tiloihin Iso-Heikkilään, minkä jälkeen vanhat rakennukset oli tarkoitus purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Moninaisten vaiheiden jälkeen arvokas tehdasmiljöö saatiin kuitenkin pelastettua kulttuurikäyttöön. Aurinkobaletin ensimmäinen esitys tehtaan tiloissa nähtiin vuonna 1991, minkä jälkeen paikalle muutti myös muita kulttuurialan toimijoita. Nyt se tunnetaan useiden teatterien, taiteilijoiden, yhdistysten ja käsityöläisten toimitilana.

Manilla: viinatehtaasta kulttuuritehtaaksikertoo rakennusten pitkästä teollisuushistoriasta sekä vilkkaasta kulttuuritoiminnasta viimeisten 30 vuoden aikana. Samalla se esittelee laajasti turkulaisen tanssi- ja teatteritaiteen sekä muun kulttuurialan historiaa. Kirjan keskeisessä roolissa on Pro Manillasäätiö, jonka ansiosta entinen teollisuuslaitos on nykyään ainutlaatuinen kulttuuritehdas.

Kirja ilmestyy syyskuussa 2021. 

Rauno Lahtinen: Manilla: viinatehtaasta kulttuuritehtaaksi. Pro Manillasäätiö, Turku 2021 (216 s.)

  

Mikael - sata vuotta seurakuntaelämää

$
0
0

Turun Mikaelinseurakunta perustettiin vuonna 1921, jolloin kaupungissa aiemmin ollut yksi iso seurakunta jaettiin neljään osaan. Seurakunnan keskipiste – Mikaelinkirkko – oli kuitenkin ollut paikallaan jo vuodesta 1905 lähtien. Seurakunta on ollut mukana ihmisten arjessa ja juhlassa sekä elämän suurissa käännekohdissa jo sadan vuoden ajan.

Runsaasti kuvitettu historiakirja valottaa myös sitä, miten seurakunta toimi monessa asiassa edelläkävijänä. Päivähoito, nuorisotyö, vanhustyö sekä monenlainen vähäosaisten auttaminen ovat asioita, joita tehtiin kirkon piirissä ennen kuin ne siirtyivät yhteiskunnan vastuulle. Viime vuosina näkyvää on ollut muun muassa ruoka-apu sekä maahanmuttajien parissa tehtävä työ.

Kirjasta löytyvät monien Mikaelin toimintaan vuosikymmenten aikana vaikuttaneiden henkilöiden tarinat. Seurakunnan historiaan mahtuu myös lukematon määrä kerhoja, monipuolista kulttuuritoimintaa sekä melkoinen määrä kahvittelua!

Roope Lipastin ja Rauno Lahtisen kirjoittama teos ilmestyy syyskuussa 2021.


Roope Lipasti & Rauno Lahtinen: MIKAEL – sata vuotta seurakuntaelämää. Turun Mikaelinseurakunta, Turku 2021 (160 s.)

 


Elämää 1950-luvun Turussa

$
0
0

Mitä tulee mieleen 1950-luvusta? Ainakin olympialaiset ja Armi Kuusela sekä kellohameet, lättähatut, Brylcreem ja rock’n’roll.

Kaikki nämä ajan ilmiöt olivat tuttuja myös Turussa. Suuret ikäluokat tulivat 1950-luvulla kouluikään, joten lapsia oli paljon ja koululuokat täynnä. Nuorisokulttuurin nousu hämmensi vanhempia: yht'äkkiä nuorilla oli oma musiikkinsa ja muotinsa.

Turkua purettiin ja rakennettiin kiivaaseen tahtiin, joten yhä useampi pääsi muuttamaan puutalosta mukavuuksilla varustettuun kerrostaloasuntoon. Sodan jälkeisen pula-ajan jäädessä taakse kahvia ja sokeria riitti jälleen ja kotiin voitiin hankkia monenlaisia uutuuksia kuten jääkaappi tai jopa televisio. Turun oma televisioasema lähetti turkulaisille paikallista ohjelmaa. 

Suomen menestykset urheilussa ja kauneuskilpailuissa nostattivat kansan mielialaa. Ei ihme, että monien muistoissa 1950-luku kimaltelee edelleen jonkinlaisena kultaisena vuosikymmenenä.

Elämää 1950-luvun Turussa kertoo kaupungin elämänmenosta selkeästi vuosi vuodelta. Se esittelee arjen tapahtumia kotona ja työelämässä, katukuvan nopeaa muuttumista sekä nuorison elämää baareineen, mopedeineen ja elokuvineen. Kirja sisältää myös paljon ennen julkaisematon kuva-aineistoa turkulaisista arkistoista ja kotialbumeista sekä tietenkin ajan sanomalehdistä.

Rauno Lahtinen: Elämää 1950-luvun Turussa. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2022 (228 s.)

Kirja ilmestyy maaliskuussa 2022.

 

Murhia ja hirmutekoja maailmalla

$
0
0


Mitä tapahtui lentäjäsankari Charles Lindberghin vauvalle?

Kuka murhasi suomalaisen Tuula Höökin Jerseyn saarella?

Miksi kulttijohtaja Charles Manson halusi tappaa Sharon Taten?

Saatiinko Olof Palmen murhaajaa koskaan selville?

 

Murhia ja hirmutekoja maailmalla kertoo ympäri maailman tapahtuneista kuuluisista henkirikoksista 1800-luvulta nykypäivään. Kirjan hirmuteot ovat olleet aikanaan merkittäviä historiallisia tapahtumia, ja joidenkin tutkinta on kestänyt jopa vuosikymmeniä.

Ruotsin pääministeri Olof Palmen ampuminen ravisteli koko maailmaa. Sama koskee esimerkiksi Etelä-Afrikan pääministeri Hendrik Verwoerdin murhaa 1966 sekä kulttijohtaja Charles Mansonin tekoja Kaliforniassa. Francisco Gonzales oli vuonna 1964 ensimmäinen, joka toteutti joukkoitsemurhan tappamalla reittilentokoneen pilotit. Samana vuonna saksalainen Walter Seifert hyökkäsi koululuokkaan liekinheitin aseenaan.

Kaikki kirjan henkirikokset ovat olleet laajasti esillä suomalaisessa lehdistössä, ja joillakin tapauksilla on myös yllättäviä yhteyksiä Suomeen. Kirja kertoo paitsi rikoksista myös siitä, miten niistä on vuosikymmenten varrella uutisoitu.

Kirja alkaa Ison-Britannian ja Ranskan 1800-luvun lopun paljon julkisuutta saaneista sarjamurhaajista. Tunnetuin on Lontoossa toiminut Viiltäjä-Jack, jonka henkilöllisyys mahdollisesti selvisi muutama vuosi sitten dna-tutkimuksen avulla.

Moniin kirjassa esiteltäviin tapauksiin törmää jatkuvasti populaarikulttuurissa. Isossa-Britanniassa kaikki tietävät, keitä ovat esimerkiksi Jon Venables, Harold Shipman sekä Fred ja Rosemary West. Heidän rikoksensa eivät kuitenkaan ole useimmille suomalaisille tuttuja.

Kirja sisältää 30 karmivaa tarinaa muun muassa USA:sta, Isosta-Britanniasta, Ruotsista, Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta.

Kirja ilmestyy elokuussa 2023.


Rauno Lahtinen: Murhia ja hirmutekoja maailmalla. Sammakko, Turku 2023.

 

Elämää 1960-luvun Turussa

$
0
0


Millainen oli kiihkeä ja radikaali 1960-luku Turussa? 

Tiedot kansainväliset tapahtumista ja muotivirtauksista vyöryivät kaupunkiin yhä nopeammin television tultua joka kotiin. Kukapa ei muistaisi John F. Kennedyn murhaa tai ensimmäistä kuulentoa? Turkua purettiin ja rakennettiin nopeammin kuin koskaan ennen. Kaupunkia kehitettiin autoilijoille, sillä elintason noustessa yhä useammalla oli varaa omaan henkilöautoon. Nuorisosta tuli kaupungilla yhä näkyvämpää, kun upolaiset ja pärtsärit kilpailivat katujen herruudesta.

Elämää 1960-luvun Turussa kertoo kaupungin elämänmenosta selkeästi vuosi vuodelta. Se esittelee arjen tapahtumia kotona ja työelämässä, katukuvan nopeaa muuttumista sekä nuorison elämää baareineen, mopedeineen ja elokuvineen. Kirja sisältää myös runsaasti ennen julkaisematonta kuva-aineistoa turkulaisista arkistoista ja kotialbumeista.

Kirja ilmestyy lokakuussa 2024.


Rauno Lahtinen: Elämää 19960-luvun Turussa. Sammakko, Turku 2024.

TURKU 800 - kaupungin elämäkerta

$
0
0


Vuonna 2029 juhlitaan Turun 800-vuotista historiaa, sillä vuonna 1229 piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle. Varsinaisesti Turun kaupunki alkoi rakentua vasta noin vuoden 1300 tienoilla.

Turku 800 -kirja kertoo Turun tarinan keskiajalta 2020-luvulle. Se esittelee kaupungin tapahtumia, kehityslinjoja ja tärkeimpiä turkulaisia halki vuosisatojen pysähtyen monien kiinnostavien yksityiskohtien äärelle. Harva muistaa, millainen vaikutus vaikkapa Hansakaupalla, Turun verilöylyllä tai Isonvihan ajalla oli kaupungin kehitykseen. Kirjassa hyödynnetään uusimpia Turun historiasta tehtyjä tutkimuksia.

Turku oli keskiajalta lähtien Suomen suurin ja merkittävin kaupunki, ja lyhyen aikaa virallisestikin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Turun palon 1827 jälkeinen vuosikymmeniä kestänyt jälleenrakennus ja vuosisadan lopun hiljaiselo vaihtuivat teollistumisen mukanaan tuomaan nopeaan kasvuun 1900-luvun alussa.

Toisen maailmansodan jälkeisiltä vuosikymmeniltä muistetaan muun muassa Turun massiivinen purku- ja rakentamisbuumi, opiskelijoiden määrän kasvu, ympäristötietoisuuden nousu, kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 ja viime vuosikymmenten ripeä kansainvälistyminen. 2020-luvulla Turun väkiluku kasvaa nopeasti, ja kaupungin 2050-luvulle ulottuvat tulevaisuudensuunnitelmat ovat komeita. Millainen on Turku vuonna 2029 ja sen jälkeen?


Turku 800 - kaupungin elämäkerta ilmestyy vuonna 2026.

Viewing all 59 articles
Browse latest View live